Kulotus ja ennallistamispoltto

Mikäli ihminen ei toimillaan vaikuttaisi ympäristöön, jossain vaiheessa metsän kasvun uudistaisi palaminen. Ympäristöasioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jolloin myös kulotus / kulotukset sekä ennallistamispoltot ovat kasvattaneet kiinnostusta. Myös PEFC- ja FSC-sertifiointien pinta-alapohjaiset vaatimukset ovat osaltaan lisänneet polttoja. Kulotuksiin ja ennallistamispolttoihin on saatavissa rahoitusta mm. Helmi-hankkeen tai vuonna 2023 alkavasta METKA-rahoituslain puitteissa.

Kun poltolla ennakoidaan metsän uudistamista on kyseessä kulotus. Tuolloin alue on hakattu ja hakkuutähteet ja säästöpuuryhmä poltetaan ravinteisuuden lisäämiseksi sekä monimuotoisuuden rikastamiseksi. Maapohjan muokkaus; kylvö tai istutus on vuorossa, kun kulotukset on tehty.

Ennallistamispoltossa taas polttoa edeltävä hakkuu on harvennus tai kohteena on säästöpuuryhmä. Poltolla tavoitellaan eriasteista hiiltynyttä ja palanutta puuta, jota eri eliölajit voivat hyödyntää. Ennallistamispolton jälkeen alue jätetään muuten käsittelemättä, ja ajan saatossa alueelle kasvaa monimuotoinen puusto, joka koostuu sekä nuorista että järeistä, sekä lahoista että kasvavista puuyksilöistä.

TeMePa:lla on vuosien kokemus kulotuksista sekä henkilöstö ja kalusto polton laadukkaaseen ja turvalliseen suorittamiseen. Suunnittelu tehdään huolella: varmistetaan alueen soveltuvuus, kulkureitit ja vedenottomahdollisuudet. Ennen toteutusta kaivetaan palokujat palon leviämisen estämiseksi. Sopiva ajankohta ennakoidaan yhteistyössä säälaitoksen kanssa. Tiedotuksesta ja tiedonvaihdosta paikallisen pelastuslaitoksen kanssa huolehditaan ennen polttoa ja tarvittaessa sen aikana ja jälkeen. Jälkisammutuksesta ja -vartioinnista huolehditaan, sillä esimerkiksi suuret muurahaispesät saattavat syttyä uudelleen vielä usean päivän jälkeen.

Kulotukset 2023-2024:

Ruovesi

Kitee

Kiuruvesi

Perniö

Suomusjärvi

Mäntyharju, Iso-Miekkanen

Luumäki

Tampere

Keuruu

Liperi

Kitee